Pelastajakurssi 47 kuulumiset ensihoitojaksolta
Helsingin Pelastuskoulun opiskelijatarinat: tutustu pelastajaopiskelijoiden inspiroiviin kokemuksiin opiskelusta ja arjesta matkalla pelastajaksi. Astu mukaan oppilaitoksen maailmaan ja lue, millaista on kasvaa osaksi tätä tärkeää yhteisöä.
Teksti: Timo Mikkola Kuva: Helsingin Pelastuskoulu
Vuonna 2021 uutisoitiin opiskelijasta, joka luki itsensä oikeustieteen maisteriksi reilussa vuodessa, kun tavallisesti siihen kuluu aikaa noin viisi vuotta. Meidän tehtävämme on suurin piirtein samanlainen: opiskella perustason ensihoitajaksi hieman yli neljässä kuukaudessa, kun normaalisti suunniteltu kesto on noin kolme vuotta. Erona tässä on se, että maisteriksi valmistunut opiskelija suoritti opinnot omaan tahtiinsa. Meille tämä tahti on määrätty.
Kuten tiedetään, Helsingin Pelastuskoulun pelastajatutkinnon opetussuunnitelma muuttui vuoden vaihteessa seuraamaan Pelastusopiston opetussuunnitelmaa. Aiempina vuosina Helsingin Pelastuskoulussa ensihoitojakso on kestänyt noin puoli vuotta, ja sen jälkeen kesän toinen harjoittelu pelastuslaitoksella on suoritettu sekä täkillä että tabiksessa. Me seuraamme Pelastusopiston mukaista opetussuunnitelmaa, jonka mukaan kilpailutuksen voittanut Stadin AO on räätälöinyt erittäin tiiviin ja käytännönläheisen paketin ensihoitojaksolle.
Paitsi että teemme joka teoriatunnilla hiki hatussa muistiinpanoja yrittäen pysyä opetuksen perässä, huomaamme myös, kuinka opettajat hiki hatussa yrittävät saada puhuttua kaikki tärkeät opetettavat asiat tiukan aikataulun sisällä.
Uskomatonta on se, että kaikesta huolimatta opettajat silti joillain mystisillä voimilla pystyvät osoittamaan hyväntuulista ja rauhallista yksilöllistä ohjausta. Käytännön kautta parhaiten oppiville puupääpelastajille teoriatunnit ovat monin kerroin raskaampia kuin mitkä tahansa fyysiset kuntotestit. Silti opettajat onnistuvat kertomaan niin mielenkiintoisia ja hauskojakin tarinoita tosielämän tilanteista ja keikoista, että heitä halutaan kuunnella.
Koko päivän intensiivisen kuuntelun ja sisäistämisen jälkeen koulusta ulos astelee voipuneita pelastajaparkoja, jotka toivovat pääsevänsä vain murtamaan ovia ja lukkoja.
Tähän mennessä olemme tutustuneet sairaankuljetuksen, kotihoidon, tabiksen, päiväkodin ja sairaalapäivystyksen maailmoihin jo ennen kuin edes tiedämme oikeasti mitä olemme tekemässä. Kanylointia harjoittelimme yhden iltapäivän ennen viikon kestävää päivystysharjoittelua, josta olimme kovin huolissamme. Opettajat eivät niinkään. Sen sijaan he kannustivat meitä: ”Menkää kaikkeen mukaan! Kanylointiakin pääsette toivon mukaan harjoittelemaan mahdollisimman paljon oikeilla potilailla!”
Ja näinhän me teimme. Monkey see, monkey do: piikki käteen ja käsi ojossa kohti suonia.