Haaveilin pelastajan ammatista yläasteelta asti
Leevi Holmström, 20, aloitti pelastajatutkinnon opinnot elokuussa 2025 pelastajakurssi 51:llä. Käytännönläheinen työ, ihmisten auttaminen ja fyysisyys saivat hänet valitsemaan pelastajan ammatin.
Mikä sai sinut haluamaan opiskelemaan pelastajaksi?
”Ensisijaisesti ihmisten auttaminen, käytännönläheisyys, monipuoliset työtehtävät sekä työn fyysisyys. Työssä on myös hyvät työkaverit ja ilmapiiri”, Leevi kertoo.
Leevi vaihtoi perustason ensihoitajaopinnot pelastajaopintoihin. Hän pohti myös poliisin uraa, mutta päätyi lopulta hakemaan pelastajaksi.
”Halusin lopulta pelastajaksi, koska työ on fyysisempää, käytännönläheisempää, ehkä myös monipuolisempaa, koska palomies työskentelee myös ensihoidossa”, hän toteaa.
Pelastajan työrytmi houkutteli myös opiskelemaan ammattia. Pelastajan yleinen työrytmi on 24 h työvuoro, jonka jälkeen on 72 h vapaata.
”Haluan myös, ettei mikään työpäivä ole samanlainen”, Leevi lisää.
Millaista opiskelu on?
”Opiskelu on tosi käytännönläheistä”, Leevi sanoo ensimmäiseksi.
Tyypillinen opiskeluviikko saattaa koostua:
- Maanantai: teoriapäivä
- Tiistai: harjoittelua, esim. savusukellusharjoitus
- Keskiviikko: liikuntaa ja teoriaa
- Torstai: käytännönharjoitteluita, esim. oven murto, moottorisahan tai pumpun käyttö
- Perjantai: aamulenkki ja teoriaa
”Opiskeluviikot voivat vaihdella. Toisinaan viikot ovat fyysisempiä ja toisinaan enemmän teoriatunteja”, Leevi huomauttaa. Hän painottaa, että opiskelu on fyysistä ja sisältää paljon erilaisia käytännön harjoituksia.
Leevin lempiaiheita opinnoissa ovat olleet savusukellusharjoitukset ja pelastusyksiköllä ajaminen kaupungissa.
”Savusukellus on mielestäni yksi lemppariaihe koulussa. Koulussa savusukelletaan paljon. Myös paloautolla ajo mm. Helsingin ytimessä tulee hyvin tutuksi opintojen aikana”, hän sanoo.
Mitkä harjoitukset ovat erityisesti jääneet mieleen?
”Lohjan pintapelastusharjoituspäivä on jäänyt hyvin mieleen. Siellä pääsi uimaan myrskyolosuhteissa ja kokemaan, miltä pelastettavasta mahdollisesti tuntuisi. Harjoitus pidettiin isossa altaassa, jossa on aaltokoneet ja muita erilaisia toimintoja”, Leevi kertoo harjoituksesta.
Opintojen etenemisestä hän sanoo: ”Mitä enemmän opintoja on takana, sitä varmemmaksi tulee siitä, kuinka täytyy toimia tehtävien aikana, jotta autettava saataisiin pelastettua mahdollisimman hyvin tai vältettyä jokin vaara.”
Minkälainen yhteishenki kurssilaisten keskuudessa on?
”Pelastuskoulu on paras koulu, missä olen ollut. Opiskelukaverit ovat samanhenkisiä ja kaikki ovat kaikkien kavereita” Leevi summaa kokemuksiaan.
Opiskelijat jäävät usein treenaamaan koulupäivän jälkeen ja saunomaan yhdessä oppilaitoksen tiloissa. Opiskelumotivaatio ei ole tippunut kertaakaan opintojen aikana.
”Haastavinta on ollut Pekosta lähteminen koulupäivän jälkeen”, Leevi lisää vielä loppuun.
Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Tulevaisuudessa Leevi haluaisi erikoistua sukeltajaksi ja työllistyä valmistumisen jälkeen mieluusti pääkaupunkiseudulle.
Vinkkejä pelastajaopintoja harkitseville
”Kannustaisin treenaamaan pääsykokeisiin. Ajamaan myös mahdollisimman nopeasti C-kortin, koska se tarvitaan ennen opintojen alkua. Muistuttaisin myös, ettei psykologisissa testeissä tarvitse jännittää. Yrittää olla vain oma itsensä”, Leevi vinkkaa.
”Tähän työhön kannattaa hakea, jos ihmisten auttaminen, käytännönläheisyys sekä työn fyysisyys ovat lähellä sydäntä”, Leevi toteaa.